maanantai 17. syyskuuta 2012

new week

Sormet syyhyää päästä kirjoittamaan tänne uutta postausta.joten joten nyt ois aika kirjoittamisen! Verbaalisesti lahjakkaana keksinki oikeen pitkän tekstin, johon sisältyy paljon hauskoja juttuja. Tai sitten vaan kirjoitan normaalirutiinilla, koska nyt ei mielessä oo mitään erityisen hauskaa.

Nyt uusi viikko ja siis uudet kujeet ja haasteet. Aattelin selvitä erinomaisesti tulevasta koeviikosta ja tulevasta inssistä! Toivottavasti tuo jälkimmäinen ainaki sujuu hyvin. Sitte tämä tyttö uhkaa omaa henkeään, varsinkin talvella, ku hyppää valkoisen opelin kyytiin. Toisaalta ei se mun oma oo niin taitaa ne autoon hyppäämiset jäädä vähemmälle.

Mulla on semmonen juttu. Semmonen juttu, että mä puran kaikki huoleni leipomiseen. Ongelmana on vaan se, että minä leivon hirveen satsin kaikkee ja sit en soita ketää kahville, enkä itekkään syö leipomisiani.

Ja hei, minä sain laittaa äkästä palautetta muuten! Nimittäin tilasin upouuden, kalliin historiankirjan bookylta ja se tuli mulle perille märkänä! Ei nyt kokonaan, mutta reunat ihan märkänä. Kyllä siinä vaiheessa ärsytti. No toivottavasti postin väki antaapi mulle rahat takasi. Anteeksi en kyllä anna!

Tästä se lähtee, alotetaan vaikkapa matikalla!

Jatkekaan hommaa myöhemmin tällä englannilla.  


Joo, kyllä, minä otin nämä mukaani meidän retkelle.


Ja tästä pitikin mainita. Käytiin tyttärien kanssa vähän ulkoilemassa. Otettiin kimpsut ja kampsut ja totta kai eväät ja lähettii vähän fiilistelemää ulos. Yks toi kahveet, toinen toi tuoreet pullat, kolmas teki leivät ja neljäs toi sit mukanansa itsensä. Oli kyllä mahtava ilta ja jäi hyvä mieli vaan tuosta illasta.



Booky petti. Tai oikeestaan sen kirjekuori.
Ja nyt on aika sanoa bye bye ja see you!


tiistai 11. syyskuuta 2012

birthdays

Yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi. Viis yötä ja sitten saan taas nukkua pitkäääään. Nykysin ootan niin paljon sunnuntaipäiviä ettette usko! Okei, onhan se sunnuntai omalla tavallaan masennussunnuntai mutta oikeesti hei, mikä onkaan parempaa kuin se tunne ku sunnuntaina ekan kerran aukasee silmät ja tajuaa että ne voi sulkea uudestaan. Voi kääntä kyljen ja jatkaa unia vielä pitkään. Sitä paitsi rakastan mun omaa sänkyä!

Mulla on ollu nyt tässä viikon sisällä kuuden ihmisen synttärit, tosin jos minut lasketaan mukaan niin sitte seitsemän. Naurattaa ku kaikki samaan syssyyn. Ite en oikeestaan juhlinu vaikka onha se tärkee ikä ku
on niinku täysivaltainen omia asioita kohtaan. Aika jännästi sanottu. No btw, tulihan tuossa juhlittua neljät synttärit sitte!


Tämä pätkä oli lehdessä sopivasti mun synttäripäivänä!
Viime aikoina ei oo sitte tapahtunu suurempia asioita. Paitsi että tämä tyttö alkaa pelamaan jääkiekkoa! Torstaina eka kerta, saa nähä kuin aggressiiviseksi muutun kentällä, hope so etten ollenkaan! Onhan se jännä oikeesti kokeilla miten semmonen onnistuu, mutta ties vaikka musta löytyis NHL -tähden aineksia!

Korvaamaton
Tuon edellisen kuvan välinen oikeesti on mulle nykyään aivan korvaamaton. Tuntuu ettei tämä 24 tuntia riitä oikeen mihinkää. Voisko sitä pidentää?


Älkää nyt naurako ku sanon että nämä lyhdyt pelastaa
 mun syysillat kämpilllä


Olgan kans juhlimassa



Tää kuva kertoo: täysikäinen muttei aikuinen

Minäki päätin kuitenki leipasta itelleni oikeen synttärikakun
Nyt tämä likka lähtee tekemään oikeesti koulutöitä ja sitte myös siivoan tän mun rakkaan kämpän, adios!


tiistai 4. syyskuuta 2012

woodpecker

Pitäisi olla tikka, saisi elatuksensa takomalla päätä puuhun.
-Mikko Kilpi

Taitaa meikäkimmalla tulla jonku ajan päästä kateus tikkoja kohtaan. Thanks KELA!